Politiikkarakenteet

Romanipolitiikan hallinnolliset rakenteet ja avaintoimijat

Suomessa merkittävimmät romanipolitiikan valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset rakenteet jotka muodostavat romanipoliittisen ohjelman toimeenpanon keskeisimmän yhteistyöverkoston: 


Valtakunnallinen Romaniasiain neuvottelukunta (RONK)

edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallis-

tumismahdollisuuksia sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä elinolosuhteita. RONK toimii Suomessa romanien ja viranomaisten välisenä yhteistyö- ja asiantuntijaelimenä sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä.


Alueelliset romaniasiain neuvottelukunnat (AlueRonk) työskentelevät viran-omaisten ja romaniväestön poikkihallinnollisina yhteistyöeliminä. Toiminnan tavoitteena on kehittää romanien asemaa alueellisella ja paikallisella tasolla sekä osallistaa romaneja heitä koskevaan päätöksentekoon. Alueelliset neuvottelukunnat pyrkivät myös edistämään yhdenvertaisuutta ja torjumaan romaneihin kohdistuvaa syrjintää. Neuvottelukuntien toiminta ja asema perustuu valtioneuvoston asetuksiin (VNA 1019/2003 ja VNA 1350/2009).


Paikallisromanityöryhmät (PRT) ovat kunnanhallituksen nimeämiä toimikuntia joiden työskentelyn tarkoituksena on lisätä romanien osallisuutta, aktiivisuutta, yhdenvertaisuutta sekä yhdenvertaisuutta ja näin kehittää paikallisen romaniväestön mahdollisuuksia osallistua omien elinolojensa parantamiseen. Työryhmien tärkeimpiä tavoitteita ovat romanien kohtaamien ennakkoluulojen ja stereotypioiden poistaminen ja aktiivinen tiedottaminen romaneihin liittyvistä kysymyksistä. Romanityöryhmien päämääränä on edistää kulttuurien välistä vuorovaikutusta sekä luoda uutta toimintakulttuuria ja kumppanuuksia paikallistasolla. Paikallisromanityöryhmät työskentelevät romanikysymysten esille nostamiseksi, jotta romaneihin liittyvät kysymykset otettaisiin huomioon yhteiskunnan eri alueilla.


Opetushallituksen romaniväestön koulutustiimin tehtäviin kuuluu romanikielen ja -kulttuurin edistäminen sekä romaniväestön koulutuksen kehittäminen kaikilla koulutusasteilla.

  

Kotimaisten kielten keskuksen romanikielen lautakunta toimii romanikieltä koskevana valtakunnallisena asiantuntijaelimenä. Lautakunta antaa kielenkäyttöä (kirjoitettua kieltä ja puhuttua yleiskieltä) koskevia periaatteellisia tai yleisluonteisia suosituksia. Lisäksi lautakunta kehittää sanastoa, pohtii kieliopillisia seikkoja ja antaa oikeakielisyysohjeita. Se myös tukee opetuksen ja oppimateriaalien tuottamista ja verkostoituu näistä vastaavien sidosryhmien kanssa. Lautakunnan suosituksista tiedotetaan verkossa ja romaninkieleen liittyviä kysymyksiä käsittelevissä lehtiartikkeleissa. Romanikielen lautakunnan jäsenet nimitetään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.


Kirkkohallituksen Kirkon romaniasioiden neuvot-

telukunta ylläpitää ja kehittää yhteistyötä romanien, Evankelis-luterilaisen kirkon ja muiden kirkkojen yhteisissä kysymyksissä. Neuvottelukunta osallistuu kirkkojen kansainvälisissä yhteyksissä käytävään keskusteluun romaneja koskevissa kysymyksissä, tukee romanien jäsenyyttä seurakunnissa, osallistuu romaneja koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja on yhteyksissä valtiollisiin sekä kolmannen sektorin romaniasiain toimielimiin.


Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

tukee sosiaali- ja terveysministeriötä ja valtakunnallista romaniasiain neuvottelukuntaa romanipoliittisen ohjelman kehittämisessä, toimeenpanossa, seurannassa ja arvioimisessa sekä vastaa tietopohjan kehittämisestä”


Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö (HDL)

on vuonna 1867 perustettu yleishyödyllinen säätiö ja yhteiskunnallisten ongelmien ja erityisryhmien asiantuntija. Helsingin Diakonissalaitoksen tehtävänä on rakentaa jokaiselle mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään. Toiminta keskittyy kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin, ja sen laajaan palvelutarjontaa kuuluu liikkuvan romaniväestön suoja ja neuvonta sekä romanien työllistämistä ja osallisuutta tukeva toiminta. Tätä toimintaa varten on luotu erillinen matalan kynnyksen periaatteella toimiva Hirundo-yksikkö, joka toteuttaa ja kehittää pääkaupunkiseudulla erityisesti liikkuville ja rekisteröimättömille EU-kansalaisille sekä paperittomille romaneille suunnattuja sosiaalipalveluja.


Kansalaisjärjestökentän avaintoimijoihin kuuluvat valtakunnalliset romanijärjestöt sekä muut toimijat, joista lisätietoa Romanijärjestöt Suomessa -osiossa.