Työ ja toimeentulo

Romanien perinteisiä ammatteja ja toimeentulon hankkimislähteitä ovat olleet käsityöammatit sekä hevosten hoito. Myös musiikilla ja taiteilla on ollut suuri merkitys romanien toimeentulon takaajana. Erityisesti romaniväestöön kuuluvat kevyen musiikin kiintotähdet ovat tuttuja kaikille suomalaisille.

Romaniväestöstä löytyy heidän lisäkseen lahjakkaita klassisen musiikin taitajia. Tanssin merkitys suomalaisille romaneille on jäänyt vähäisemmäksi kuin esimerkiksi Keski- ja Etelä-Euroopan romaneille. Muiden taiteiden kuten kirjallisuuden, kuvataiteiden ja käsityön aloilta romaneja sen sijaan löytyy myös Suomesta. Perinteiset ammatit ovat edelleen arvostettuja, mutta ne eivät voi tarjota toimeentuloa kaikille romaneille. Eri ammattien kirjo on romaniväestön keskuudessa laajentunut huomattavasti ja laajenee koko ajan. Tällä hetkellä suosittuja ammattialoja ovat esimerkiksi hoito- ja opetusala.

Romanien koulutustaso on edelleen alhaisempi kuin valtaväestöllä, mikä vaikeuttaa työmahdollisuuksia. Tänä päivänä vallitsevan laajan työttömyyden aikana on koulutettujenkin henkilöiden vaikea saada työtä, puhumattakaan henkilöistä, joilla on vähän tai ei lainkaan ammatillista koulutusta. Romanien kohdalla tilannetta vaikeuttaa myös työelämässä edelleen esiintyvä syrjintä. Valitettavasti ennakkoluulot ja asenteellisuus ovat arkipäivää työmarkkinoilla, vaikka vuonna 1987 voimaan tulleen työsopimuslain mukaan etniseen alkuperään kohdistuva syrjintä on kielletty työhönottotilanteessa. Koulutuskaan ei takaa romaniväestöön kuuluvalle henkilölle työpaikkaa. Koulutuksen merkitys kyllä ymmärretään romaniväestön keskuudessa, mutta tiedossa oleva syrjintä työmarkkinoilla ei ole omiaan kasvattamaan motivaatiota pitkäkestoisen koulutukseen hakeutumiseen.

Aikuisen romaniväestön koulutuksellista tilannetta on pyritty parantamaan 1970-luvuta lähtien järjestämällä erilaisia työllisyyskursseja. Järjestettyjä kursseja ovat olleet muun muassa ompelu- ja vaatetusalan kurssit, hevostenhoitajakurssit, koulunkäyntiavustajakurssit sekä verhoilijan koulutus, musiikkikurssit, lähihoitajakurssi sekä taidekäsityön pienyrittäjäkurssi. Myös työhön valmentavia kursseja on järjestetty eri puolilla Suomea. Näihin kursseihin on usein liitetty mahdollisuus opiskella peruskouluaineita. Kurssien kesto on ollut yleensä kahdesta kahdeksaan kuukauteen. Kurssit ovat helpottaneet koulutuksellista tilannetta, mutta kohtuullisen lyhyillä kursseilla saatu koulutus ei välttämättä ole kilpailukykyinen työmarkkinoilla.

Työttömyystilanteesta johtuen suuri osa romaniväestöstä saa toimeentulonsa erilaisista tulonsiirroista ja avustuksista. Ensisijaisia avustusmuotoja ovat työmarkkinatuet ja eläkkeet. Toimeentulotuki on niin kutsuttu viimesijainen toimeentulomuoto, mutta osa romaneista on jatkuvasti toimeentulotuen asiakkaana. Romanikulttuurin erityinen huomioiminen toimeentulotuessa kohdistuu ainoastaan romaninaisen vaatetukseen. Niin sanottu hameraha on kuitenkin harkinnanvarainen avustus, eikä koske kaikkia romaniväestöön kuuluvia naisia.